Päiväkirjarunoja - Ulla Halkola -

26.7.2019 Hommage à Claes Andersson 1

Minulla on ollut ikävä

sinua jo päivän, kaksi

sinunlaistasi monta, monta vuotta.

Nyt minulla on ikävä

monia, monia

lapsenlapsista lähtien

taaksepäin

kaikkia ja kaikkea.

Elämä kukoistaa,

lämmittää ja kukkii.

Silti minä pelkään

enemmän kuin sinä

jota kaipaan tänään

eilisestä lähtien

kun lähdit pois meiltä kaikilta.

Olit valmis lähtöön.

Sinä et pelännyt.

26.7.2019 Hommage à Claes Andersson 2

Istun rakkaan kotikaupunkini sydämessä

runoilijoiden talossa

pilatussa Pinellassa.

Juon muovisesta lasista keltaoranssia juomaa. Istun muovisella tuolilla muovisen pöydän äärellä.

Kirkkopuistossa soi DBTL muovisen aitauksen takana. Kuulen kaiken, hyvä niin.

Illalla pääsen viileään kirkkoon puiselle penkille. Kaipaamaan minä pääsen, minä pieni kaivattu.

Jumalle kiitos.

Olen Olemassa!

Universumia minä kiitän!

Runoteksti hautausmaalla ottamaani valokuvaan 2.8.2020

Olin liki taivaassa

kunnes tieni kapeni.

Tuli portaat, mahdottomat astua.

Neljä askelmaa

mustaan aukkoon tai sieltä pois.

Ymmälläni

alan ymmärtää

hautausmaan kutsun

pilvien houkuttelemana.

On aika jättää kompassi kotiin.

Minua viedään.

Turussa 22.10.2020

Ulla Halkola

www.spectrovisio.net